|
Niin, mitäpä tässä enää osaisi sanoa? Minä olen huono hyvästelemään, suorastaan surkea, joten ehkä annatte anteeksi lyhyet jäähyväissanani... sillä mitä voit sanoa silloin, kun sanoja ei ole? On paljonkin asioita mitä haluaisin sanoa, mutta nyt... mieleeni ei tule yksikään niistä. Kummallinen tämä maailma. Sanon siis välttämättömimmän, sillä tiedän, että ne ihmiset, jotka ovat kulkeneet mukanani koko Jolenen taipaleen ajan (Breakwayn ajoista puhumattakaan), ymmärtävät sanomattakin mitä tunnen ja haluaisin sanoa. Ymmärtävät miltä tuntuu, kun kaikki on sanottu, vaan sanat ovat kadonneet. Haluan kuitenkin kiittää jokaikistä henkilöä, jotka ovat minua tukeneet niin Jolenen aikana kuin jo aikaisemminkin. Ette tiedäkään kuinka kiitollinen ja iloinen olen jokaisesta ystävällisestä sanasta ja eleestä, niistä ihmisistä, jotka ovat minua kannatelleet siivillään täällä virtuaalimaailmassa. Tuntuu niin kylmältä kirjoittaa vain kiitos, sillä tuo sana ei kykene kuvastamaan mitään siitä kiitollisuudesta mitä teitä kohtaan ihan oikeasti tunnen ja silti tiedän, että parempaakaan sanaa ei ole vielä keksitty. Joten kiitos, kiitos tuhannen ja sadan turkinpippurin verran.<3 Älkää unohtako, sillä minäkään en tee niin. Älkääkä surko, sillä elämä jatkuu, minä ja tallini ovat vain yksi luku toivottavasti pitkissä ja onnellisissa elämissänne ja muistakaa, epätäydellisyys on täydellisyyttä. Tämän opetti minulle eräs hyvä ystäväni. Tiedän, tiedän, poltteleva kysymys huulillanne on miksi? Ja minä vastaan; koska aikani, eikä jaksamukseni enää riitä kannatella kahta maailmaa yhden ihmisen harteilla. IRL-elämän kiireet ja toiveet, tulevan syksyn YO-kirjoituksista puhumattakaan, verottavat aikaani liikaa, jotta voisin enää panostaa tähän maailmaan sen ansaitsemalla tavalla. Teidän ansaitsemallanne tavalla. Anteeksi siis itsekkyyteni ja kiitos näistä vuosista - virtuaalimaailmassa olo on ollut minulle onnellista aikaa, sillä olen löytänyt täältä ystäviä, joita en haluaisi hyvästellä koskaan. Siksi en hyvästelekään. Virtuaalimaailmaan jää nimittäin ripaus minusta yksityishevosten muodossa - jatkossa minut voi tavoittaa yhä sekä sähköpostilla, että Ravenwood Ranchin kautta. Ja jotta te, ihanat ihmiset (joo, tiedän että tiedätte ketä tarkoitan - juuri Teitä, te nimittäin olette ainoat ihmiset, jotka jaksavat yhä näitä minun "lyhyitä" hyvästejäni edes lukea loppuun), ette varmasti katoaisi minnekään elämästäni, vaadin jokaista teistä ottamaan minuun yhteyttä sähköpostilla ja ilmoittamaan messengerosoitteensa, jotta yhteydenpito säilyy yllä tulevaisuudessakin (tosin varoituksen sana, olen laiska mesenkäyttäjä, mutta ehkä tästä aktivoidun teidän myötänne). Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä, Jolenen kaikki otukset kaipaavat itselleen nyt uusia koteja, joten ole hyvä ja tee tarjousta hevosistani. Haluan löytää niille jokaiselle ehdottomasti hyvän kodin, sen olen vielä Teille ja Jolenelle velkaa. R.I.P Jolene kesäkuu 2009 - toukokuu 2010 Break (VRL-05810) 
Luvaton kopiointi ehdottomasti kielletty! |
ulkoasu © yeshead / kuvien © x, x, x